skip to Main Content

ERASMUS+ -liikkuvuusmatka: Viron Viljandi ja Craft Camp 2019

Syksyllä 2018 kävin kuuntelemassa opistolla muiden opettajien kokemuksia Erasmus+ -kurssimatkoista. Silloin en vielä ajatellut itse etsiväni kursseja tai edes haaveilevani kurssista ulkomailla. Joulukuussa 2018 avasin Facebook-sivuni ja sinne oli tullut päivitys kesän 2019 Viron Viljandissa pidettävistä Craft Camp -kursseista. Selasin sitä mielenkiinnolla ja otin yhteyttä apulaisrehtori Sanna Nurmeen, josko sitä Erasmus + rahaa vielä olisi jäljellä. Tästä yhteydenotosta meni vajaa viikko, kun olin jo ilmoittautunut kolmelle kurssille ja varannut itselleni hotellin läheltä kurssipaikkaa.

Oppilaitos, jossa kurssit pidettiin, on Tarton yliopiston alaisuudessa toimiva taideoppilaitos. Aiemmat Craft Camp viikot, joita on ollut vuodesta 2014, on pidetty Olustvere nimisessä kylässä, mutta tämän vuotinen kurssi pidettiin keskellä Viljandin kaupunkia. Lähes kaikki viikolla järjestetyt kurssit pidettiin Vilma-nimisessä rakennuksessa. Sen vieressä olevassa Sakala- rakennuksessa kävimme syömässä ja siellä pidettiin myös tervetuliaisilta ja muutama luento.

Saavuin maanantaina 8.7 klo 13.15 Tallinnaan. Bussi haki meidät D-terminaalista klo 16.00, minkä jälkeen aloitimme matkan lentokentän kautta Viljandiin. Matkaan meni noin 2 tuntia. Osa kurssilaisista tuli Riikan kautta Viljandiin. Kaikkiaan meitä eri maista olevia käsityöalan ammattilaisia ja alan harrastajia oli 59.

Hotellini sijaitsi Viljandin linja-autoaseman vieressä, joten minulla oli lyhyt matka siirtää matkatavarani hotelliin. Pienen levähdyshetken jälkeen kokoonnuimme viettämään tervetuliaisiltaa Sakala-rakennukseen. Saimme kukin oman kansion, jossa oli viikko-ohjelma ja kurssien tarkempi ohjeistus. Kertakäyttökuppien sijaan ostimme kukin itsellemme kahvikupin, jotka Tallinnassa olevan Tallinn Support Centre Juksin nuoret olivat maalanneet. Kuppi maksoi 10 € ja raha meni näiden nuorten hyväksi. Kukin sai valita mieleisensä ja minä halusin tämän hirven. Aamukahvia juodessa muistelen Viljandissa vietettyä viikkoa.

Koulun rehtori Ave Matsin toivotti meidät tervetulleiksi kurssiviikolle ja hän kertoi hieman oppilaitoksesta sekä ansioituneista opettajista ja oppilaista. Illan lopuksi me asettauduimme maapallon kartan mukaisille paikoille, esittäydyimme toisillemme ja kerroimme, mikä käsityö on kullekin mieluisin. Tulevana syksynä heillä on kaksipäiväinen kansainvälinen kokous 12.–13.11.2019 oppilaitoksessaan.

Tiistaiaamu aloitettiin metalliopettaja/suunnittelija Indrek Ikkosen luennolla ja sen jälkeen jakauduimme luokkahuoneisiin. Minä olin valinnut ensimmäisen päivän aiheekseni Muhun kirjontaa ompelukoneella. Kurssilla oli kaksi opettajaa Ingrid Uus ja Mari Pukk ja meitä kurssilaisia oli kuusi: Ruotsista 2, Australiasta 1, USA:sta 1, Sveitsistä 1 ja minä Suomesta. Opetuskieli kaikilla kursseilla oli englanti. Kurssipäivät alkoivat klo 9.00 ja päättyivät noin klo 18.00. Illallinen oli klo 19-20 ja sen jälkeen oli vielä ohjelmaa klo 22.00 asti.

Tiistai-iltana osallistuin yhdelle 1,5 tunnin opastetulle Viljandin kiertokävelylle. Valittavana oli kolme eripituista kiertokävelyä. Meidän ryhmän opas osasi kertoa paikan historiaa hyvin hauskalla tavalla eikä pieni tihkusadekaan meitä haitannut.

Keskiviikkona osallistuin Kihnun saaren tilkkuompeluun. Myös tällä kurssilla oli kaksi opettajaa Liina Laaneoja ja Annika Vaalma ja meitä kurssilaisia oli kahdeksan: Norjasta 3, Sveitsistä 2, Englannista 1, Ruotsista 1 ja minä. Opettajat yhdistävät tätä tilkkuompelua myös neuleisiin. Me valmistimme koristeet laukun reunaan ja taskun reunaan. Tiistaista alkaen oli mahdollisuus osallistua lounaan aikana liikuntavarttiin. Osallistuin siihen vasta keskiviikkona. Tunti oli mukava ja rentouttava, mutta muina päivinä en enää ehtinyt tunnille.

Tuntien jälkeen opettajat olivat asettaneet Vilman rakennuksen sisäpihalle omia töitään ja kirjojaan esille, joita oli mahdollista ostaa. Ostin pari kirjaa ja useita värjättyjä kirjontalankapakkauksia. Illalla kävin katsomassa Vilma-rakennuksessa filmin, joka kertoi Viljandin ensimmäisestä elokuvakuvaajasta.

Torstaipäivä oli retkipäivä. Vaihtoehtoina oli neljä erilaista retkeä. Olin valinnut Länsi-Viron eli Tõstamaan retken. Bussi lähti klo 7.30 Sakala- rakennuksen parkkipaikalta ja paluu oli klo 19.00, jolloin oli illallinen.
Ensin tutustuimme Tõstamaa manor -rakennukseen, jossa nykyisin sijaitsee museo ja koulu. Kastna junipers eli Kastnan katajia kävimme ihailemassa näköalatornista. Tutustuimme myös Tõstamaan käsityökeskukseen ja lopuksi menimme Manija-saareen katsomaan, kuinka Anneli Ärmpalu-Ivand keritsi lampaan suomalaisilla pitkäteräisillä Fiskarsin saksilla. Illallisen jälkeen oli vapaata, mutta reissu oli sen verran voimia vievä, että menin suoraan hotelliin lepäämään.

Perjantaina ja lauantaina minulla oli koneneulontaa Lee Reinulan johdolla. Tällä kurssilla meitä oli vain kolme: minä ja kaksi sveitsiläistä rouvaa. Koululla oli käytettävissä vain kaksi Brother-neulekonetta ja muut olivat Silver Reed -neulekoneita. Opettelin minulle uuden koneen eli Silver Reedin käyttöä ja totesin, kuten opettajakin, että Brother- neulekone on monipuolisempi kone. Opettelimme kirjoneuletta, kantapäätä ja napinläpiä, joista valmistui lopulta pussukka.

Perjantai-ilta oli myös vapaa, jolloin lähdin kahden suomalaisen kurssilaisen kanssa keskiaikaisille markkinoille linnoituksen valleille. Siellä oli musiikkiesityksiä, hevosajelua, pieneläintarha, korinpunonta ja useita myyntikojuja.

Lauantai-iltana oli läksiäisjuhla muutaman kilometrin päässä Viljandin keskustasta. Siellä saimme nauttia maukkaan illallisen. Musiikkiesityksistä vastasi kaksi nuorta huilun soittajaa. Ilta huipentui seuratanssiin säkkipillin säestyksellä. Sunnuntaiaamuna laitoimme kaikki työmme näytille Vilma-rakennuksen sisäpihalle, jossa näimme kaikkien 59 kurssilaisen viikon tuotokset. Oli kangaspuissa kudottuja huiveja, Haapsalun shaalien mallitilkkuja, hopeakoruja, värjättyjä lankoja, valmistettuja lankoja, neulottuja sormikkaita, huovutusta, punottuja nauhoja, pirtanauhoja, virkkausta, kirjontaa, luu töitä, metallista taottuja koruja, puu rasioita… Ruuhikurssin ruuhi ei tainnut valmistua neljän päivän aikana. Töiden katselun, valokuvausten ja rupattelun jälkeen rehtori jakoi meille kurssitodistukset.

Lounaan jälkeen alkoi kotimatka bussilla Tallinnaan. Ensi vuoden Craft Camp on heinäkuussa 5.–11.7.2020.

Lopuksi täytyy todeta, että kyllä oli mieluisa viikko, sai puhua kieliä ja ”viittomia”, kun aina ei löytänyt oikeita sanoja. Pitkien päivien aikana ei ehtinyt tutustua Viljandin kauppoihin eikä museoihin, eikä tarkemmin kaupunkiin, mutta jos seuraavalla kerralla. Sellaisen kipinän sain, että joulukuussa, kun alkaa ilmoittautuminen ensi vuoden kursseille aion ilmoittautua.

Suosittelen lämpimästi kaikille irtautumista rutiineista ja osallistumaan oman alan kursseille.

Merja Pylväläinen, KTeO, muotoilija (AMK)

Pin It on Pinterest

Back To Top