Taiteesta syttyvä ja sen paloa työkseen jakava Anni Pellikka (36) haluaa edistää ihmisten hyvinvointia. Ehtivällä naisella on omien sanojensa mukaan aina ollut sisäinen palo monitaiteelliseen ilmaisuun.
Pellikka on lappeenrantalainen freelancer-toimija, joka ohjaa toista vuotta Taide tienä hyvinvointiin -kurssia Etelä-Karjalan kansalaisopistossa. Hän on saanut kurssista erinomaista palautetta. Seuraava kurssi pyritään järjestämään lyhytkurssina keväällä 2017.
Pellikka on ehtinyt ikäisekseen tehdä ja opiskella paljon. Hän on sisustuksen ja näyttelynrakennuksen artesaani, Steiner-koulun luokanopettaja ja ryhmätaideterapeutti. Lisäksi hän on harrastanut teatteri-ilmaisua.
”Taide on aina ollut punainen lanka elämässäni. Jo pienestä pitäen taiteen kieli on puhutellut minua. Aloitin aikoinaan kuusivuotiaana opinnot Lappeenrannan kuvataidekoulussa. 17-vuotiaana liityin nuoriso-teatterin innostavaan yhteisöön, jossa jatkoin kunnes opiskelut veivät minut muualle”, Pellikka kertoo ja jatkaa:
”Taide ja luovuus sekä ihmisen kasvun ja kehityksen vaaliminen on liittynyt kaikkiin opintoihini vahvana osana. Taiteen kautta olen mennyt sitä kohti, mitä todella haluan elämässäni tehdä.”
Aiemmin nuori nainen työskenteli pitkään luokanopettajana ja päiväkodissa. Nyt hän työskentelee toista vuotta freelancerina ja töitä on riittänyt. Taideryhmien ohjaamisen ohella Pellikka työskentelee myös nuorisotiloilla iltaohjaajana.
Taide voi lisätä itsetuntoa
”Taideterapian avulla on mahdollista tukea ja auttaa ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Käytän ryhmätaideterapiassa monipuolisesti eri taidemenetelmiä, kuvallisuus on keskiössä ja työskentely on voimavarakeskeistä.”
Pellikan Taide tienä hyvinvointiin -kurssi tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi itsensä äärelle. Itsensä kuuntelu, ryhmän yhteisöllisyys ja keskinäinen luottamus kantavat osaltaan taidetyöskentelyä.
”Taidetöitä toteutetaan yksilö- ja parityöskentelynä sekä ryhmän yhteisinä teoksina.”
Taidetyöskentely sisältää myös keskustelua pienryhmissä. Ryhmätaidetyöskentelyn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vaaliminen.
”Taide voi antaa ihmisille lisää itsetuntemusta, mahdollisuuden rentoutua, löytää luovuutta ja saada elämyksiä. Kansalaisopiston kurssilla työskentely on pääsääntöisesti teemalähtöistä. Ensimmäisellä kerralla keskitymme ryhmäytymiseen ja teemme koko ryhmän yhteisteoksen”, Pellikka avaa.
Hän lisää, että taidetyöskentelyn jälkeen kirjoitetaan töistä ja kootaan kokemuksia yhdessä. Taidemenetelmien avulla on mahdollista ilmaista tunteita, ajatuksia, unelmia ja muistoja.
Taideterapian alkujuuria
Taiteen ja parantamisen yhdistäminen ei ole mikään uusi ilmiö, vaan ne ovat olleet yhtä kautta historian. Varsinaisella taideterapialla on katsottu olevan alkujuurensa 1800- ja 1900-luvulla syntyneissä uusissa hoitokulttuureissa.
Jo 1700-luvun psykiatriset hoitotavat ovat osaltaan vaikuttaneet taideterapian kehitykseen. Kehittäjinä toimivat muun muassa psykoanalyyttisesti kouluttautuneet psykiatrit ja psykoterapeutit.
Vähitellen termiä taideterapia alettiin käyttää kuvaamaan psykoterapian muotoa, jossa keskustelun lisäksi käytettiin taiteen menetelmiä.
Säännöllinen varsinainen taideterapeuttiseksi tarkoitettu taidetoiminta alkoi 1950- ja 1960-luvuilla. Esimerkiksi taidemaalari Rafael Wardi ohjasi terapeuttista taidetoimintaa Nikkilän sairaalassa vuosina 1960─1989.
Kurssilla tärkeintä kuunnella itseä
”Taide tienä hyvinvointiin -kurssi on monitaiteellinen kokonaisuus. Kurssin menetelmissä yhdistyvät kuvalliset, runolliset ja draamalliset ilmaisukeinot, eikä osallistujilta vaadita ennakko-osaamista”, sanoo Pellikka.
Jokaisen tapaamisen aluksi kurssilaiset kokoontuvat tilaan ja käyvät yhdessä lyhyesti läpi kuulumisia. Sen jälkeen siirrytään taidetyöskentelyyn.
Itse taidetyöskentely on Pellikan kurssilla teemalähtöistä kuvan tekemistä, minkä jälkeen osallistujat kirjoittavat kuvista. Lopuksi taidetyöskentelyn kokemuksia kootaan yhdessä.
Kurssilla käytetään materiaalina akryyli- ja akvarellivärejä, öljypastelliliituja, mustetta ja erilaisia askartelumateriaaleja aina tehtävästä riippuen.
”Taidetyöskentelyssä tärkeintä on lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan. Syntyvien kuvien ei tarvitse olla esittäviä, pelkkä väri-ilmaisukin riittää. Olennaista on leikinomaisen luovuuden ilon löytäminen ryhmässä”, Pellikka painottaa.
Hän on sitä mieltä, että meistä jokainen osaa ilmaista itseään luovasti, kun siihen annetaan mahdollisuus.
”Kurssilla on tärkeintä kuunnella itseä ja tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, toki muut huomioiden. Ja mukaan tarvitsee vain avoimen mielen ja rennot taidetyöskentelyyn sopivat vaatteet, joissa on helppo liikkua. Myös omat muistiinpanovälineet on hyvä olla mukana”, listaa Pellikka, joka on saanut kursseista hyvin positiivista palautetta.
Yksi osallistuja kommentoi Taide tienä hyvinvointiin -kurssia viime vuonna näin:
”Inspiroivaa. Yllättävää. Oivaltavaa. Tärkeää.”