Etelä-Karjalan kansalaisopiston rehtori Varpu Sankelon, Etelä-Karjalan kesäyliopiston vs. rehtori Leena Salosen ja Joutsenon Opiston rehtori Ulla Huhtilaisen yhteinen kannanotto vapaan sivistystyön rahoituksen säilyttämisen puolesta. Teksti on julkaistu Etelä-Saimaa sanomalehdessä 3.6.2023.
Hallitusneuvotteluista on kantautunut julkisuuteen huolestuttavia tietoja, joiden mukaan vapaan sivistystyön rahoitukseen kaavaillaan jopa 50 prosentin leikkauksia. Massiiviset leikkaukset olisivat raju isku hyvinvoinnille ja alueelliselle tasa-arvolle ja samalla myös hallituksen omille työllisyys- ja jatkuvan oppimisen tavoitteille. Pahimmillaan useat opistot joutuisivat lopettamaan toimintansa.
Kansalais- ja kansanopistoissa sekä kesäyliopistoissa harrastetaan ja opiskellaan sekä vahvistetaan työelämässä tarvittavaa osaamista. Opistot ovat monille nuorille väylä jatko-opintoihin. Opistoissa toimitaan ekologisesti ja rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Vapaan sivistystyön koulutus on avointa kaikille ja sen lakisääteinen tehtävä on edistää tasa-arvoa ja moniarvoisuutta yhteiskunnassa. Jättimäinen rahoituksen leikkaus tarkoittaisi väistämättä kurssimaksujen korottamista jopa 80–150 prosentilla, jolloin monilla ei olisi enää varaa osallistua. Kovimmin leikkaus iskisi etenkin eläkeläisiin, työttömiin ja nuoriin.
Opiskelu vapaassa sivistystyössä tuo tutkitusti monenlaisia hyötyjä yksilöille ja yhteiskunnalle. Professori Jyri Mannisen tutkimuksissa (Itä-Suomen yliopisto) on selvinnyt, että kurssilaiset kokevat kansalaisopisto-opiskelun parantavan hyvinvointiaan ja esimerkiksi työssä jaksamista merkittävästi. Opistot tarjoavat myös merkittäviä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työikäisille, jotka voivat kehittää vaikkapa kieli- tai digitaitojaan edullisesti ja jopa saada niistä halutessaan opintopisteitä.
Suomen akuutteja haasteita ovat ikääntyminen ja ikääntyvien sekä erilaisten riskiryhmien hyvinvointi, sotekulujen kasvu, koulutustason lasku, osaamisvaje, työvoimapula sekä koulutuspoluilta syrjäytyvät nuoret. Vapaa sivistystyö on valtiolle todella edullinen keino näiden kaikkien haasteiden ratkaisemiseen.
Etelä-Karjalassa yli 10 000 ihmistä opiskelee ja harrastaa vuosittain vapaan sivistystyön opistoissa, kuten kansalaisopistoissa, kesäyliopistossa ja kansanopistoissa. Erilaisia kursseja ja koulutuksia järjestetään vuosittain pelkästään Lappeenrannan alueella yli 400 opettajan voimin. Opistomme ovat siis paitsi merkittäviä hyvinvoinnin ja osaamisen tuottajia myös työllistäjiä alueella. Vapaa sivistystyö tuottaa toiminnallaan säästöä, joten leikkausten sijaan valtion ja kuntien kannattaa tukea ja tehdä yhä enemmän yhteistyötä kustannustehokkaan ja ketterän oppilaitosmuodon kanssa. Kuten parikkalalainen kolumnisti Jani Halme taannoin kirjoitti, vapaa sivistystyö on suomalainen koulutusihme – sitä ei ole varaa romuttaa!